Niin se vaan on helmikuukin kohta ohi. Kovia pakkasia oli täällä kaakkois-Suomessa helmikuun alusta alkaen aina kuun puoleen väliin asti. Tokotreenit olivat tauossa; pakkasraja - 12 - - 15 , samoin agitreenit. Kävin koirien kanssa kuitenkin viikonloppuisin kääntymässä agihallissa, jotta edes joku tuntuma säilyi.
Mutta nyt ollaan taas treenattu; 25.2. agiseuramme järjesti Tuula Suomalaisen koulutuksen ja pääsin mukaan Pipsan kanssa. Ja Tuulalla oli todella hyviä ohjeita minulle - miten minikoiran ohjaajasta tulisi taas maxikoiran ohjaaja.
Tottahan on,että Pii hermostuu minulle kun olen sen edessä radalla jatkuvasti ja ohjaus on epäselvää. Aika rankkaa harjoittelua tiedossa, jotta osaan taas ohjata koiraa, joka on nopea ja ketterä....

Sunnuntaina 26.2. piipahdimme LAU:n epävirallisissa agikisoissa, joissa luokat olivat mölleille, 1-luokkalaisille sekä 2-3 -luokkalaiselle. Ilmoitin Piin vain 1-luokan kisaan. Lähtö oli "lentävä" - vaikka harkoissa Pii kestää paikallaan, niin kisatilanteessa käytös muuttuu. Mutta Pii haki kolme ensimmäistä aitaa tuosta vaan ja sitten putkeen. Voi apua, miten olin taas myöhässä omassa liikkumisessani, joten putken jälkeinen este tuli aivan liian nopeasti ja olin varma, että kielto tuli (eipä tullut kuitenkaan ). Sitten mentiin railakkasti puomi loistavin kontaktein, putket, aidat. Vasta kepeillä olin taas myöhässä; Pii oli jo hakenut kepit, mutta tuli pois kesken eli siitä vitonen. Lopussa vielä kielto putkelta (huono ohjaus) ja yksi rima alas. Mutta loppujen lopuksi tulos oli -7,49 ja virheitä 15, sij 6.
Hermannin kanssa tavoitteena oli keinun suorittaminen. H kulki upeasti, mutta varmistelin puomin alastuloa liikaa ja "hukkasi" seuraavan aidan, joten H meni ohi ja hyppäsi sen väärästä suunnasta. No matka jatkui kuitenkin hyvin; H löysi kepit hienosti, mutta keinusta tuli lentokeinu. Tuomari antoi luvan suorittaa sen uudestaan ja nyt se sitten onnistui. Poistui radalta kehuen H:ta .