Imatran Kennelkerhon järjestämät agikisat olivat viime sunnuntaina, 25.3.
Sitä
ennen kuitenkin kävin Hermannin ja Pipsan kanssa Lau:n epiksissä 12.3.
Jännä juttu, etten muista tuosta episten radasta kuin pätkiä. Pipsa teki
hylyn muistaakseni kolmannen esteen jälkeen eli hyppäsi yhden
ylimääräisen hypyn. Muuten rata sujui, no kohtalaisesti. Joka
tapauksessa, Piille oli otettu kuitenkin aika -1,54 :) eli se
ylimääräinen este mukana ja kunnolla tehdyt alastulokontaktit :)
No
Hermanni sitten olikin tosi upea ja "kuulolla". Sama rata kuin Piillä,
0-tulos ja aika -9,21. Ja vaikka ykkös-ja kakkosluokkalaisille oli omat
tasoitus ajat, niin Hermanni voitti :D
Ja sitten nuo viralliset kisat....
Kävin
Piin kanssa treenaamassa lähtö ulkona olevilla esteillä ja kaikki meni
hyvin. Sitten sisään maneesiin, Pii oli ihan rauhallinen, kunnes......
Laitoin Piin istumaan lähtöön ja näin samalla Piin silmistä, että nyt
mennään! Ihan kuin pikkupiru olisi päässyt vallalle ( eli se pään musta
puoli ). Heti kun irroitin hihna, Pii lähti, kiersi esteet ja näytti
siltä kuin olisi sanonut "läl läl lää - et mahda mitään" . Tuomarina ollut Topran Sami onneksi antoi minulle luvan ottaa lähdön kaksi kertaa
uudelleen. Eihän ne oikein hyvin onnistuneet, mutta matkaan päästiin (
HYL oli siis jo tullut uusintalähdöstä). Pii kuumeni tai oli jo
valmiiksi kuumunut, joten eihän siitä radasta mitään tullut. Keskeytin
puolessa välissä puomin jälkeen, käskin Piin maahan, lähdin kävelemään
pois ja kutsui sitten Piin mukaan - voi miten kuuliainen koira Piistä
tuli!
Hypärille osasin jo varautua varaslähtöön, joten ehdin
ottamaan Piitä kaulasta kiinni, kun se yritti karata. Mutta heti kun
irroitin käden, Pii lähti - ja ohi eka esteen. Pyöräytin nyt kuitenkin
Piin takasin eka esteelle ja jatkoimme matkaa. Voi luoja, mikä vauhti
tuolla koiralla on! Hädin tuskin ehdin ohjaamaan ajoissa! "Pimeän
kulman" putki onnistui niin loistavasti, että hämmstyin itsekin ja sen
jälkeen olin pulassa (= myöhässä vielä enemmän). Aion jo lopettaa radan,
mutta sain jotenkin koottua itseni (tietämättä oliko jo HYL vai ei) ja
jatkoimme rataa. Luulin, että tuloksena oli hylätty, kun yksi
ratahenkilökin lähti kesken Piin pujottelun edestämme nostamaan yhtä
tippunutta rimaa.
Kilpailukirjan välissä oli kuitenkin vain yksi HYL-lappu (se agirata) Hypäriltä oli ensimmäisen esteen ohittaminen ja yhden riman tippuminen eli K ja 5 sekä aika -3,71! sijoitus 9.
Hermannille mini kolmosiin vaihtui sitten tuomari. Allan oli tehty agiradalle taas tyypilliset tiukat kiemurat ja inhottavan keppikulman. Kepit oli jo toka este. No kepeiltä H:lle eka kielto. Sitten kaikki meni hyvin, kunnes puomin alastulokontaktia varmistellessani (se onnistui) unohdin hetkeksi, miten rata jatkuu eli toinen kielto puomin jälkeiseltä aidalta :( . A ja keinu meni loistavasti eli tulos 10 ja yliaikaa 1,08, sij.6/18 .
Hypäri oli helppo, mutta minun ohjausvirheeni takia yksi kielto aidalta (olin liian lähellä estettä) eli 5 , -2,83 ja sij.9./18. Pikkusheltti oli mainio! Ja hitaampi kuin Pii (ja tietysti tottuneempi minun myöhässä olevaan ohjaukseen).
Nyt sitten pulmana on, miten vien Piin agiradalle. Tällä hetkellä tuntuu, että seurautan Piin irrallaan lähtöön - kävi miten kävi. Tuo hihnan/pannan irrottaminen esteen edessä ei ole hyvä juttu! Ensi sunnuntaina pääsen vihdoin treenaamaan tuota LAU:n halliin. Ja ensi viikolla on LOMA ja kaksi treenivarausta tuohon samaiseen halliin Topran Anne kanssa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti