koirat

koirat

2. maaliskuuta 2013

Helmikuun lopun epiksiä.

Helmikuun lopussa kävin Pipsan kanssa sekä tokon että agilityn epävirallisissa kisoissa.

LAU  järjesti  epäviralliset agikisat sunnuntaina 24.2. Kisasin sekä Hermannin että Pipsan kanssa yhden radan.
Halusin tietää, miten Pipsa käyttäytyy lähdössä, kun on "kisatilanne".  Laitoin Piille kaksi hihnaa, noutajahihnan pää jalkani alle ennenkuin otin varsinaisen hihna pois. Näin Piin silmistä hihnaa irrottaessani, että nyt mennään - mutta Piin matka päättyi lyhyeen, koska toinen hihna oli vielä kaulassa. Yleisö kohahti, en tiedä tajusivatko, mitä tapahtui. Laitoin Piin uudelleen rauhallisesti istumaan ja otin noutajahihna pois: Pii istui kiltisti ja annoin lähtöluvan. Rata sujui hyvin, mutta keppien alussa ohjasin Piin väärin ja lopussa lähdin jo ennakoimaan seuraavaa estettä ja P lopetti pujottelun, joten kepeilta 2 virhettä. Jostain tuli vielä vitonen, luultavimmin kielto. Vaikka korjasin kepit kahteen kertaan, suoritimme radan reilusti alle ihanneajan.
Hermannin rata sujui puoleen väliin asti hyvin, sitten ohjaus hajosi: H kiersi yhden aidan ja lopulta karkasi A:lta väärään putkeen. Mutta meno oli iloista!

Tässä torstain 27.2. harkoista 2 hihnan-systeemi: harkoissa Pii istui nätisti :)

Tiistaina 26.2. Imatran Kennelkerho järjästi möllitokokisan. ALO luokasssa oli 6 koiraa. Halusin testata, kestääkö Piin vire pelkällä kehumispalkalla. Seuraamisten jälkeen Pii jäi katsomaan tuleeko muuta palkkaa kuin kehuminen, mutta onneksi sain vireen nostettua takaisin ilman namipalkkaa ja jatkoimme loppuun asti. Pipsan rivi: 10,10, 8,8, 7½ (ei noussut istumaan, vire tippui), 10,10,10, 8½ . Yhteensä 181,5 eli ykköstulos ja sij. 3. :)

Tässä sitten videokuvaa 27.2. agiharkoistamme:




 Vauhtia riitttää. Kun vaan osaisin pysyä rauhallisena, pois Piin edestä enkä huitoisi minne sattuu :)

9. helmikuuta 2013

Niin se aika kuluu..

Saimi täytti 4.2. puoli vuotta jo on nyt muutaman sentin säkäkorkeudeltaan Hermannia isompi eli medi.
Karvat kasvavat pituutta  kaikilla koirilla. Pii tiputti viime syksynä kaikki karvat, samoin H. Nyt turkit ovat vihdoin alkaneet kasvamaan; harjattavaa tulee riittämään.

Saimi on käynyt tiistaisin tokoteam aloittelevien ryhmässä. Tokoilun jälkeen olen käynyt Piin  kanssa potkukelkkalenkillä - mukavaa vaihtelua normilenkkeihin. Keskiviikkoisin on  Pii agitreenit ja/tai sitten koulutan itse muita. Torstaisin on Hermannin vuoro agihallissa ja lauantaiaamuina käydään tekemässä hyppytekniikkaa ja jotain muuta pientä: Hermanni harjoittelee kontakteja, samoin Saimi, Pii taas paikallaanoloa lähdössä :)

Huono kuva, mutta tajusin iltalenkillä, että minulla on nyt maksi, medi ja mini :)

Saimi 6 kk, Hermanni 8 v10 kk, Pipsa 4 v 7kk


20. tammikuuta 2013

Tammikuun treenit

Tammikuu on mennyt treenien osalta agilityn parissa. Vain Saimi on käynyt kerran tokoharkoissa, muuten treenejä ei ole ollut tai pakkasta on ollut liikaa.
Agilityä olemme sen sijaan päässeet aika hyvin harjoittelemaan.
Pipsan treenit ovat keskiviikkoisin ja Hermannin torstaisin. Näiden lisäksi olen käynyt yleensä aikaisin lauantaiaamuisin hallilla kaikkien koirien kanssa.

Saimin harkat:
- puomin alastulokontaktille pysähtyminen niin että etutassut ovat maassa ja siitä poislähtö luvan kera.
- paikkaallanolo harjoitus hyppyesteen takana, rima maassa tai ponnari ja siitä sitten yli luvalla.
- keinun paukuttelua nameja syöttäen.
Saimi täytti 5 kk tammikuun alussa ja olemme treenanneet nyt kolme kertaa hyppytekniikkaa: set point, perussarja ja nyt pitenevä sarja.

Hermanni:
- torstaisin norm. rataharkat, josiisa erityishuomio kontaktiesteiden suorittamisessa.
- lauantaisin hyppytekniikkaa perussarjalla ja pieniä ohjausjuttuja.

Pipsa:
- keskiviikkoisin oman ryhmän harkat, jotka ovat nyt tammikuussa menneet tosi hyvin. Lähdöt onnistuu ja ohjauskin alkaa pelittää. Kisajännitys sensijaan onkin sitten toinen juttu...
- lauantaisin hyppytekniikkatreeniä - set point 2: sta, perussarjaa ja tänään sitten pitkäsarja.
 
Opiskelu työn ohella tahtoo vain häiritä koirien kanssa treenaamista, aika ei vain riittä :(
Mutta toisaalta jos koiria ei olisi, niin eipä tuosta tehtävien teosta tulisi kai taukojakaan pidettyksi eli hyvä näin. Katsotaan nyt mikä minusta tulee isona :)

22. joulukuuta 2012

Tänä jouluna toivon sinulle kynttilän valoa,
lyhdyn lämpöä, tähtien tuiketta.
Toivon valoa tulevaan, iloa sydämeen,
rauhaa mieleen, levollisuutta ja hyvää oloa.
Rauhaisaa Joulua!
 
 Onnellista Uutta Vuotta 2013!

T: Tupu 
auspai Pipsa & shelam Hermanni & shelam Saimi

15. joulukuuta 2012

Vuonna 2012


Vuosi 2012

Tammikuu: Pipsa ja potkuri :)

Helmikuu: kylmää

Maaliskuu: vanha halli ja hiekka :(


  
Huhtikuu  ja Hermanni 8 v
Huhtikuu: Pipsa ja Saimaa


Toukokuu: äitienpäivä  <3

Kesäkuu: mini formula :)

Juhannus 2012

Heinäkuu: Pipsa 4 v

Elokuu: Hermannille agiserti piirinmestaruuskisoissa :)


 
Piirinmestaruus minien joukkue hopea! (kuva Anne Lind)

Saimi 4.8.2012

Syyskuu: Pipsa ALO 183p 1. KP  :)

Lokakuu: kolmen kopla


Marraskuu: yhteiseloa :)



WUOKS:n  pikkujoulut: piirinmestaruusjoukkue hopea palkinto ( maalaus Tea Valokorpi)

Wuoksen Agility Urheilijat: Maxi I  1. Pipsa

Joulukuu: Pii "oppi" hyppäämään sohvalle

Kiitokset tästä vuodesta erityisesti Pipsan (Shepmate's Awesome) että Hermannin ja Saimin (Amorosan Hermanni & Amorosan Saimi) kasvattajille - ilman teitä elämäni olisi tosi paljon tyhjempää!

24. marraskuuta 2012

Harkat jatkuvat...


Pipsan steriloinnista on nyt kulunut 1,5 kk ja olen aloittanut varovaisesti agitreenit Piin kanssa.
Olemme tehneet hyppytekniikkatreeniä ponnareilla (= halkaistu muoviputki maassa riman tilalla ) ja nyt eilen sitten rimojen kanssa. Siskoni on ollut avustamassa palkkauksessa, joten olen pystynyt paremmin treenaamaan myös paikallaanoloa lähdössä. Tosin Piillä on intoa ylenmäärin ja maltti on  - ?????  :)

Tässä koostetta treeneistämme:



   

Shelttipentu Saimi opettelee sisäsiisteyttä, mutta nämä sateiset ja kuraiset kelit houkuttelevat sitä tekemään tarpeet sisälle lämpimään ja kuivaan tilaan - olisipa kesä!

aamupuuhat

nukutsä???

"tytöt"

yhteiset harrastukset - polttopuut menevät paremppin suihin :)


lelukori

Hermannin lepopaikka






11. marraskuuta 2012

Marraskuu - muistoja

"Marraskuu
kaiken tämän keskellä sua
hiljaa ikävöin.."

Miljoonasade

Kulunut syksy on herättänyt vahvasti viiden vuoden takaiset muistot eloon.Siksi haluan liittää tähän blogiini ensimmäisen aussieni tarinan.
Dancing Skies Shasta syntyi 11.5.2001. Ennen Sastaa minulla oli ollut 3 shelttiä; Sastaa edeltävä sheltti Miki eli lähes 17 vuotiaaksi. Mikin kuoleman jälkeen olin 2 kk ilman koiraa - minulla oli aina ollut koira 12-vuotiaasta lähtien.

Sasta tuli  taloon kesällä 2001; perheessäni oli tuolloin 4 vilkasta poikaa. Sasta oli todella nopea oppimaan - niin hyvät kuin huonotkin asiat. Ensimmäiset "viitteet" Sastan mielen hankaluuksista tuli jo Sastan ollessa puolivuotias. Silloin en vielä käsittänyt, miten vaikeasta ongelmasta loppujen lopuksi oli kysymys. Sasta puri - siis ihan oikeasti puri - 13-vuotiasta poikaani, joka makasi lattialla Sastan luun vieressä. Kaikki meni ensimmäisten alkavien juoksujen piikkiin.

Sasta oli minun ensimmäinen agilitykoira. Näin jälkeenpäin ajateltuna aloitin lajin harrastamisen "vaikeimman" kautta! Sasta oli super, minä en! Kaikki agilityn salat opin kantapään kautta - virheitä tuli tehtyä ihan urakalla. Mutta Sasta vain oli hyper-super nopea ja liikkuvuus täysi 10. Seurakaverini kuvasi vuonna 2003 agilitynseuramme pikkujouluissa Sastaa näin :  
Sasta kaltaiseen koiraa ei moni ole aiemmmin törmännyt, sillä tuollaista fysiikkaa ei monella koiralla ole, aivan uskomaton tapaus. Mutta edelleen tämä vaatii ohjaajalta paljon....

Menestystä agilityssä tuli vasta reilun vuoden kuluttua kilpailemisen aloittamisesta, mutta kun puhdas rata onnistui, olimme ykkösiä! 2005 siirryimme kolmosluokkaan, ensimmäisen 0-voittonsa Sasta teki agiradalla syksyllä 2006 - silloisella supermiinus -tuloksella. Seuraava tuli keväällä 2007 hyppyradalta- taas voitto nopeimmalla ajalla. Se oli Sastan viimeinen virallinen kisa. Sasta viimeinen kisa oli 2007 SM kisoissa IKK:n joukkueessa.

Luultavasti minä en oppinut liikkumaan yhtään  sen paremmin ohjatessani Sastaa, mutta Sasta oppi lukemaan minun ajatukseni. Se tiesi jo pienestäkin vihjeestä mitä seuraavaksi tulee ja siksi agilitykin sujui niin hyvin. Mutta ne ongelmat kotona - Sasta puri, ei kestänyt kosketusta, lapset pelkäsivät jne. Vain minä pärjäsin sen kanssa. Kun erosin 2007, sovin lapsieni kanssa, ettei heidän tarvitse enää pelätä Sastaa. Yritin sijoittaa Sastan, mutta koira ei kestänyt sitä - se muutui aivan kauheaksi, mutta palautui omaksi itsekseen, kun menin hakemaan sen pois. SM kisojen jälkeen 19.6.2007 Sasta nukutettiin......

Sasta

Kotkassa, uran alussa, piirinmestaruuskisoissa.

Pieksämäki

vauhtia

Speed race -kisan 3.

Maxi 3:siin 3/2005

Sastan palkinnot -silloin vielä agissa sai pokaaleja :)

Sasta - elämäni koira